Memofoton edeltäjän Mäkelän valokuvaamon perustajat J.M. Mäkelä ja Ann-Mari Mäkelä (os. Nordberg) ovat toimineet Tikkurilassa jo lokakuusta 1947. Mäkelät avasivat tuolloin valokuvaamon Kiertotie 20:een. Kuvaamo oli Tikkurilan ensimmäinen, lähimmät muut olivat olleet Tapanilassa sekä Malmilla.

J.M. Mäkelän ensimmäinen mainos ilmestyi 29.4.1950 punavärillä koristeltuna muutoin mustavalkoisessa Helsingin ympäristölehdessä. Jo tuolloin Mäkelä ilmoitti erikoisalakseen värikuvasuurennokset. Muutoin Mäkelän kuvaustoiminta käsitti kaikenlaisia henkilökuvauksia: kaste-, rippi-, hää-, syntymäpäivä-, passi-, koti- ja muotokuvauksia.

Me Memofotolla pyrimme kantamaan edeltäjiemme soihtua kunnialla ja tuottamaan korkealaatuisia valokuvia ja valokuvatulosteita. Näin lähes 80 vuotta myöhemmin palvelemme perinteitä, vankkaa vanhaa ammattilaisuutta arvostaen silti huomioiden nykypäivän toiveet ja vaatimukset, jotta palvelumme ovat aina ajantasalla laadusta tinkimättä.

Mäkelän valokuvaamo, Tikkurila

Juho Malakias Mäkelä syntyi Porissa 5.1.1923. Perhe muutti vuonna 1929 Hankoon ja 1930-luvun alussa Helsingin Kunnanhakaan, jossa kotiosoitteeksi vakiintui Liisankatu 14. Vanhemmat harjoittivat kahvila- ja ruokaloatoimintaa, ja isä, Juho Eino, toimi lisäksi vahtimestarina. 1930-luvun kuluessa Mäkelät hankkivat kesäpaikan silloisen Helsingin maalaiskunnan Tikkurilasta Kiertotien alueelta. Talvisodan pommitusten johdosta perhe siirtyi asumaan Tikkurilaan pysyvästi. Juho Eino ja Lyyli Maria Mäkelällä oli sittemmin täällä kangaskauppaliike.

Nuori Juho M.O. Mäkelä joutui 18-vuotiaana sotapalvelukseen tammikuussa 1942. Hän sai Kenttätykistörykmentti 4:ssä aliupseerikoulutuksen ja osoitettiin erikoisyksikköön, Kannaksen ryhmän tykistötiedustelutoimistoon valokuvauslaboratorioon, joka toimi Kanneljärven Petäjäniemessä koko asemasotavaiheen. Mäkelä palveli yksikössä laboranttina ja kuvaajana maaliskuusta 1942 kotiuttamiseen marraskuun lopussa 1944 ja sai tänä aikana perinpohjaisen koulutuksen alalle.

Mäkelän pääkuvaustehtävät liittyivät tykistön tulenjohtoon. Laboratorion tehtävänä oli valvontapanoraamojen kuvaaminen tulenjohtopaikoilta, ilmakuvien valmistaminen tykistölle, karttajäljennöskuvaukset ja rautaprinttipainolevyjen valmistus ja painatus. Henkilökuntaa oli 2 upseeria ja 3–6 aliupseeria ja miestä. Ilmakuvauksiin oli ajoittain Brewster-hävittäjiä.

Suoritusympäristö kuljitsi tekniseen kekseliäisyyteen. Tykistötiedustelun harjoittama kauko- ja pyörökuvaus oli käynnistetty vasta 1941 kansainvälisestikin tunnetun tykistöteoreetikon, kenraali Vilho Nenosen vaatimuksesta. Toimintaan liittyi laitekehitys. Mäkelän käyttöön ehti toimia noin alumiinirakenteinen panoraamakamera m/1944, ja erikseen Kanneljärvellä rakennettiin useita yksilöllisiä laitejärjestelmiä. Mäkelän siviiliuraan löikin leimansa mieltymys korkeatasoiseen tekniikkaan.

Päätehtävän ohella J.M. Mäkelä kuvasi myös sodan jälkiä, ja häntä käytettiin jonkin verran edustuskuvauksiin sekä mm. pidätettyjen henkilökuvauksiin. Yhtenä monista hän näyttää olleen kuvaamassa suomalaisen rauhanvaltuuskunnan rajanylitystä 8.9.1944 sen matkalla Moskovaan.

Vuosina 1945–47 Mäkelän työpaikka oli Heteka Oy, jonka tunnetuin tuote oli rautaputkisänky ”heteka".

Vuonna 1946 hän avioitui Tikkurilan poliisikonstaapelin Hjalmar Nordbergin tyttären Ann-Marin kanssa. Lokakuusta 1947 Mäkelä avasi valokuvaamon Tikkurilassa Kiertotie 20:ssa silloisen Harjutien kulmassa. Kuvaamo oli Tikkurilan ensimmäinen, lähimmät muut olivat Tapalissa sekä Malmilla, jossa toimiva Mauno Mannelinin Malmin Valokuvaamo tuli vuosikymmeniksi Mäkelöiden vakavaksi kilpailijaksi. Vuonna 1949 kilpailijaksi ilmestyi Foto-Flex, joka ilmoitti toimialueekseen Tikkurilan ja ympäristön.

J.M. Mäkelän ensimmäinen mainos ilmestyi 29.4.1950 punavärillä koristeltuna muutoin mustavalkoisessa Helsingin Ympäristölehdessä. Jo tällöin Mäkelä ilmoitti erikoisalakseen värikuvauksen.

Saksantaitoinen Ann-Mari Mäkelä sai koulutuksen värikuvien valmistukseen Länsi-Saksassa ja liike valmisti värikuvansa itse, kunnes suomalaiset keskuslaboratoriot aloittivat toimintansa.

Mäkelän kuvaustoiminta käsitti tavanomaista henkilökuvausta: kaste-, rippi-, hää-, syntymäpäivä-, passi-, muoto- ja kotikuvia, mutta varsin paljon myös muita tilauskuvauksia: tapahtumia, liikkeitä ja tuotteita mainoksiin. Varsinaista uutiskuvausta ei suoritettu edes paikallislehtiin – siihen tuskin liikeni aikaa. Suurasiakkaita olivat mm. värjäystehdas Schildt & Hallberg, Helsingin Autokoritehdas, Suur-Helsingin Osuuskassa, Tikkurilan Silkki ja eri rakennusurakoitsijat. Jopa Maatalouden tutkimuslaitos tilasi ajoittain kasvukokeidensa kuvauksia. Kuvauksen ohella liike myi valokuvaustarvikkeita ja kehitti ja valmisti harrastajakuvaajien otokset.

Vuoden 1976 raakakopiokuva, joka löytyi asiakkaan perintöarkistoista. (Kuvankäyttölupa)

Vuonna 1953 Kansallis-Osake-Pankki ryhtyi rakentamaan Asematie 2:een modernia 3-kerroksista ”kivipalatsia", johon siirtyi Grandiin talosta pankin konttori. Mäkelä onnistui varaamaan talosta liiketilat sekä valokuvaamolle että kokonaan uudelle liiketoiminnalle, tekstiilikaupalle, joka toimi myös Trimmi J.M. Mäkelä -nimellä. Liikkeet avasivat ovensa 9.11.1953 ja Mäkelä oli siirtynyt osaksi Tikkurilan ydinkeskustaa.

Mäkelän mainonta muuttui nyt intensiiviseksi. Pääpaino oli selvästi vaatemyynnissä ja näkyvimmin Silo-naistenvaatetuotteissa, joiden yksinmyyntioikeus Tikkurilassa oli liikkeellä.

Mäkelän liike ryhmä avasi kahvilabaarin 1.11.1956 Asematie 1:ssä uudessa Tikkurilan Kassatalossa, johon myös valokuvaamo muutti. Vastapäisen tekstiililiikkeen yhteyteen tuli ompelimo ja Mäkitie 13:een uuteen Lohempyrstön taloon avattiin toinen tekstiililiike. Pääpiirteissään tässä kokonpanossa toiminta jatkui vuosiin 1961–62, jonka jälkeen tekstiilialan myynti supistui.

Vuonna 1971 valokuvaamon yhteydessä oli offset- ja kopiopalvelu sekä musiikkikauppa, baari oli vaihtunut ravintola Kippari-Grilliin Talvikkitie 18:ssa, tekstiilialaa edusti oppivelutarvikekauppa Asematie 4:ssä ja Hiekkaharjun Talkootie 5:ssä oli kemikalioliike. Mäkelä pyrki useaan otteeseen lisäksi musiikkialalle omistuksin, mutta yritykset jäivät lyhytaikaisiksi.

Monialainen liiketoiminta merkitsi samalla J.M. Mäkelän henkilökohtaisen valokuvaajauran vaimenemista. Käytännössä Mäkelän kuvaamo siirtyi 1960–70-lukujen taitteessa kokonaan studiokuvauksista ja valokuvatarpeiston ja kehityspalvelujen myyntiin. Kuvaukset siirtyivät Ann-Mari Mäkelälle tyttärineen ja muulle henkilökunnalle.

Aikakauden muutokset ja Tikkurilan nopea kaupungistuminen 1970–80-luvuilla osoittivat, että vain J.M. Mäkelän perustama, valokuvausliike tarve- ja palvelumyyntineen, oli kyllä vahva ja erikoistunut vastatakseen kilpailuun. Liike on sittemmin vaihtanut nimensä MemoFoto Oy:ksi, käynyt läpi sukupolvenvaihdoksen ja toimii nyt Asematie 4–10:n liikekeskus Tikkurissa.

Valokuvaaja ja liikemies J.M. Mäkelä kuoli 18.12.1990. Hänen henkilökohtaisista paikalliskulttuuriin vaikuttaneista harrastuksistaan on mainittava purjehdus. Mäkelä oli perustamassa nykyisinkin aktiivisesti toimivaa koulutusjärjestöä Tikkurilan Navigaatioseura ry:tä.

Historiallisesti arvokkaaksi on muuttunut muutamia kymmeniä tuhansia negatiiveja käsittävä 1940–60-lukujen valokuva-arkisto, joka on edelleen liikkeen omistuksessa. Kaupunginmuseon toimesta siitä on alustavasti inventoitu vuoteen 1956.1

Kirjoittajan intendentti: Jorma Uimonen asui vuodesta 1949 vuoteen 1974 Vantaalla. Hän on ollut Vantaan kaupungin palveluksessa mm. historiatoimikunnan sihteerinä ja sittemmin asiantuntijajäsenenä vuodesta 1972 ja vuodesta 1986 kaupunginmuseon johtajana.

1 J.M. Mäkelän tyttären Raili Laakkosen hallussa oleva materiaali ja muistitieto; J.M. Mäkelän valokuva-albumit, 2 kpl (Raili Laakkosen hallussa). Keskeinen kuvamateriaali digitaalisessa muodossa Vantaan kaupunginmuseon kuva-arkistossa ja Sotamuseon kuva-arkistossa; Eversti Jyri Paulaharju, Juho Malakias Mäkelän sotatie vuosina 1942–1944. Käsikirjoitus 1999; VKM; Vantaan kaupunginmuseon näyttelyn ”4 kuvaajaa" (1998) tutkimusmateriaali; Helsingin ympäristölehti 1949, 1953, 1956–1957; Helsingin ympäristön osoite- ja ammattikalenteri 1936; Vantaan kauppalan opas 1972.

Viime vuodet Memofoton toimintaa luotsasi perhe Laakkonen; Raili, Heimo ja tytär Eija Laakkonen. Marraskuussa 2023 heidän siirtyessä pois tehtävästä vastuun Memofoton toiminnan jatkamisesta otti Margit Lindholm.